Tahdon!

Huomenna se tapahtuu, eduskunta äänestää jälleen tasa-arvoisesta avioliittolaista. En voi käsittää sitä haloota, mikä tästä asiasta syntyy, sillä en ymmärrä mitä miettimistä siinä on, saako kaksi toisiaan rakastavaa ihmistä mennä naimisiin vai ei? Eikö sen pitäisi olla itsestään selvää! 

Monet homoliitojen vastustajat vetoavat raamattuun, perinteiseen avioliittomalliin jossa se on instittuutio, johon vain nainen ja mies voidaan solmia, ja siihen että tämä tasa-arvoinen avioliittolaki veisi pohjan heteroavioliitoilta, ja uhkaisi yhteiskuntajärjestystä, Itse olen tehnyt Pro gradu tutkelmani homoseksuaalisuuden diskursseista 1800-ja 1900-lukujen vaihteen Iso-Britanniassa, jossa tutkin kahden eri kirjailijan tekstien diskursseja homoseksuaalisuuteen liittyen. Jo niistä teksteistä, ja kaikesta muusta taustatiedosta, jota graduani varten luin kävi ilmi näitä samoja iänikuisia perusteluja sille, miksi rakkaus saman sukupuolen kesken on väärin ja uhka yhteiskunnalle. Homoseksuaalisuuden pelättiin leviävän nuorison joukkoon ja niin edes päin. On kamalaa huomata kuinka nykypäivän Suomessa vielä nykyään käytetään samantapaisia perusteluja tämän tasa-arvoisen avioliitolain vastustamiseksi. 

Mielestäni avioliitto on enimmäkseen kahden ihmisen liitto, joka ei sinällään kuulu kellekään muulle. Se on juridinen yhteenliittyminen, joka on mahdollista myös kirkkoon kuulumattomille. Miksi se ei voi olla mahdollista myös homoseksuaaleille. Mielestäni tämä on ennen kaikkea ihmisoikeuskysymys. On vastoin tasa-arvon ihanteita, että on olemassa joku kansan osa, joka ei halutettaan saa mennä naimisiin. Miten se on keltään pois, että kaksi toisiaan rakastavaa ihmistä menee naimisiin? 

Monet perustelevat tämän vastustamista sillä, että lapsi tarvitsee sekä isän että äidin. Minun mielipiteeni on se, että lapsi tarvitsee huolehtivat ja tasapainoiset vanhemmat, jotka huolehtivat hänestä ja kasvattvat häntä. Tämän asian voi tehdä ihan yhtä hyvin mies ja nainen, kun mies miehen kanssa, ja nainen naisen. Roolimalleja lapsille on varmasti molemmista sukupuolista siitä huolimatta onko hänellä kaksi äitiä, kaksi isää, tai äiti ja isä. Lapsen elämässä on usein nimittäin muitakin aikuisia. 

Minun mielestäni oikeus avioliittoon kuuluu kaikille. Tärkeintä tässä asiassa on mielestäni rakkaus, ja liitto joka syntyy kahden aikuisen välillä, jotka molemmat oikeasti sitä tahtovat. Oli heidän parimuodostelmansa sitten hetero- tai homoseksuaalinen.

Tulevissa eduskuntavaaleissa minä aion äänestää vaan sellaista ehdokasta, joka on tasa-arvoisen avioliittolain puolella.