Novelli: Unelmien kesätyöpaikka

Unelmien kesätyöpaikka


Tivoli on jokaisen nuoren miehen unelmien kesätyöpaikka. Mikä olisi sen parempaa kuin työskentely ulkoilmassa, katsellen laittiessa kirkuvia tyttöjä, toivoen sitä kesän pientä sadekuuroa, joka kenties kastelee nuo huumaavat neidot valkoisissa, läpikuultavissa topeissaan. Tai niin Samu ainakin luulee kesän alussa pestautuessaan kiertävään tivoliin.

Todellisuus oli kuitenkin, kuten sanotaan, kuvitelmia vastaan kapinoiva. Rento ulkotyö vaihtuu tiukkaan säädeeltyyn päivärytmiin, ja herätyksiin ihmismieltä ravistelevin kello kuuden heärtyksin. Ja jos et ollut heti ylhäällä, sait sankollisen vettä niskaasi työntekijöiden parakkien kelmeänharmaiden seinien keskellä, jossa tuoksui miehinen hiki ja edellisenä yönä yhteisvoimin rakennettujen hollantilaisten uunien jättävämät hajut. Paljon useammin Samun päivää sulostuttivat hemaisevien neidonpyllyjen sijaan karvaiset miehenahterit, useimpina aamuina ainakin jos ei välillä myös iltaisin nukkumaan käydessä. Pahinta on jos ne tulevat lentelemään uniinkin. Olit näkemässä ihanaa unta päivällä nähdystä tytöstä, jonka pakarat erottuvat kiusoittelevasti hameenhelman alta ja juuri kun helma on lähdössä tuulen mukana nousuun ja kaunis stringipeppu näkyville vaihtuukin unen logiikan mukaan tuo silmäkarkkien silmäkarkki isoksi karvaiseksi työmiehenviivan jatkeeksi.

Samu on pestattu hoitamaan paria eri laitetta vuoropäivin muutaman muun työntekijän kanssa. Vaihtelua sillä kai yritetään tuoda, ellei sitten turhaa senioriteetin omaavia työntekijöitä huvittavaa juoksuttamista. Vahdinvaihto tapahtuu laitteilla kellontakasti, eikä virheisiin ole varaa, ellei halua lähimmän esimiehen, tuuheaviiksisen ja möhömahaisen Igorin huutavan korvaan sylki roiskuen. On työssä hyviäkin puolia paras niistä on se kun viimein tauon saatuaan saattaa istuskella kahvikojulla kavereiden kanssa, ja nauttia hattaraa tai jäätelöä kupposen kera lasten ja lastenmielisten riemun kuuluessa joka puolelta. Siinä saa vähän katsella maisemia, ja niitä ohikulkevia kesäisiä typyjä, kunnes on aika taas palata sorvin ääreen pyörittämään koneita ja seisomaan joko keskipäivän armottomassa paahteessa, tai siinä kaikkea muuta kuin romanttisessa kesän sadekuurossa, joka kastelee työntekijän liivin alla olevan oman vaalean paidan näyttäen kaikelle kansalle omat säälittävät nännit sateessa kovettuneina.

Harvinaisina vapaailtoina voi lähteä sen kaupungin sykkeeseen, mikä tivolin tukikohtana kulloinkin toimii. Isolla remuavalla joukolla, helposti tivolilaisiksi tunnistettavana lähdetään liikkeelle tivolialueelta kohti keskustan rientoja. Kainaloon on käytetty puolipulloa axea naistenhoukuttimeksi, ja reteä remakka täyttää kesäillan hiljaisuuden. Vapaus tuntuu käsinkosketeltavalta kun edessä on kokonainen ilta kavereiden kesken. Joskus Samu on näinä iltoina hyvän ystävänsä Peran siipimiehenä, joskus osat vaihtuneet Peran laittaessa siivet selkäänsä. Jokin tivolilaisten karskeissa nuorten miesten olemuksissa houkuttaa neitokaisia. Ehkä se on se, etteivät tivolin ulkopuoliset tytöt juuri tiedä tivolielämästä, ja se kiehtoo heidän mielikuvitustaan. Samu saa vastailla lukemattomiin kysymyksiin tivolilaisen elämästä sylissään uusi asiaan vihkiytymätön kaunokainen, jolle tivolielämä aiheuttaa senkaltaisia kicksejä, että illan jälkeen Samulla on usein rivi punaisia jälkiä kaulallaan, ja huulet ovat suuteloinnista turvonneet. Nämä illat korvaavat ne rankat päivät aikaisine herätyksineen ja silmien edessä roikkuvine karvaisine pyllyposkineen mennen tullen. Palatessaan punkkaansa Samu voi tuoksutella tyttöjen jättämiä matkamuistoja kuorsaavien työtovereiden hajusinfonioiden sijaan, ja nukahtaa ihaniin uniin raikkaista naapurintytöistä ja mustaa kajaalia silmiin suttaavista kapinallisista lyhythelmoista.

Kesän päättyessä Samu huikkaa heipat hyville kavereille, joita työkavereista on muodostunut. Yhteystietoja vaihdetaan, ja selkiä läimäytellään. Parin tyypin kanssa Samu tapaa tulevina vuosina säännöllisesti, ja aina jossain vaiheessa iltaa joku aloittaa jonkun tarinan

- Hei, muistatko mitä siellä tivolissa..


Mikään ei yhdistä nuoria miehiä niin kuin yhteiset kokemukset.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Joulukalenteri luukku 8: Pokemon suklaajoulukalenterin luukku 8

Söpö kettutyttö vai femme fatale?

Sotkuinen (ja" ruma") totuus elämästäni