Miksi blogi on hiljainen




En tiedä oletteko huomanneet, että viime aikoina olen postaillut aika harvakseltaan. Mitään sen kummampaa syytä ei ole kuin se, että ei vain ole huvittanut kirjoittaa. Ei ole edes ollut mitään ideoita postauksiksi, ja jos on ollutkin, niin ei ainakaan mitään mitä olisi jaksanut toteuttaa. Muutenkin olen sellaisessa elämänvaiheessa, joka ahdistaa. Olen hukassa itseni kanssa, ja on vaikea löytää mitään kirjoitettavaa senkään takia. En tiedä mikä kolmenkympinkriisi minulla jo on vaikka siihenkin synttäriin on vielä puolitoista vuotta aikaa. Työasiat ovat levällään siinä mielessä, että töitä ei ole, enkä tiedä mikä auttaisi minua oikeasti työllistymään. En ole edes varma onko opettajan ura sittenkään se oikea, enhän ole sitä päässyt vielä kokeilemaan kuin kahden päivän verran. Tarvitsisin ainakin jonkin varasuunnitelman siltä varalta että en vain saa opettajan töitä. Tietäisinpä vain että mikä varasuunnitelma olisi järkevä. 

Suurin ongelmani on se, etten oikein tiedä paikkaani maailmassa. Eikö sitä tämän ikäisenä pitäisi tietää? Pitäisi olla jo ura, talo, avioliitto, lapset. Minä olen vain jumissa. Koska olen jumissa omassa elämässäni, on tämä blogikin jumissa. Kaikki tämä epävarmuus myös vaikeuttaa yrityksiäni muuttaa elintapojani terveellisimmiksi.

Nyt kun kevät tulee, on kai otettava itseään niskasta kiinni ja ainakin alettava lenkkeilemään. Se voisi auttaa oman elämän muiden solmujenkin aukaisemiseen. On vain niin vaikea aloittaa.

Anteeksi nyt tästäkin sillisalaatista mutta minulle tuli tarve avautua. Enemmän avautumista voisin harrastaa paperinsen päiväkirjani kanssa. Sinne tunteita voi kirjoittaa hieman yksityiskohtaisemmin.

Toivottavasti kevät auttaa tähän oloon, ja ehkä tämä blogikin vielä lähtee uuteen nousuun. Sitä odotellessa tiedätte ainakin, miksi blogi on niin hiljainen. Teidän ei sitä tarvitse ihmetellä. Palaillaan asiaan  toivottavasti hieman iloisemmissa aiheissa mahdollisimman pian!

Kommentit

  1. Täällä ollaan, sitten kun siltä tuntuu niin tervetuloa kirjoittelemaan takaisin.
    Kovasti voimia solmujen avaamiseen.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Söpö kettutyttö vai femme fatale?

Joulukalenteri luukku 8: Pokemon suklaajoulukalenterin luukku 8

Faktoja x 10