Asuntopostaus vol. 3 : Keittiö

-EDIT- 
(Yritin korjailla pahimmat kirjoitusvirheet, ja muokkailin tekstiä muutenkin hieman)


Nyt on tullut aika esitellä meidän pikkuistakin pikkuisempi keittiö. Jälleen kerran kuvat kai kertovat parhaiten ;) Joskin minut tuntien tekstäkin syntyy varmasti. En oikein osaa tehdä pelkkiä kuvapostauksia. Kirjoittaminen on niin verissä ;)

Nyt kuitenkin mennään asiassa eteenpäin, eli itse aiheeseen. Keittiö kuvina, ja ehkä teksinäkin, olkaa hyvä!

Ensin on luvassa kokonaiskuvaa tiskipöydän luota otettuna. Siitä voi nähdä esimerkiksi keittiön kellon, jonka alla minulla on muutama kortti. Meillä on käytössä yleensä kolme pöytäliinaa. Kuvaushetkellä käytössä oli jo Pieksämäelläkin käväissyt pöytäliina, jonka äiti osti miulle joskus kirpparilta. Joudumme säilyttämään pöydällä niin kahvinkeitinta, kuin vedenkeitintäkin. Ne kun eivät mahdu muualle...



Seuraavana vuorossa on lähempää otettu kuva keittiön kellosta. Se on peräisin minun entisestä huoneestani, lapsuudenkodista. Se on tyylikäs, ja toimii ihan hyvin. Sen alla olevat kortit olen ostanut Helsingin Accseszorisies-liikkeestä. Kortit pääsivät kunniapaikalle keittiön seinälle, koska ne ovat upeita. Olen hieman brittihullu ;)


Seuraavaksi kuvasin keittiön ovensuusta. Tällä kertaa näemme myös ikkunan sekä sen verhot, ja myös ikkunalaudan kaikkine asukkaineen. Niistä lisää kohta. Keittiön pöydän tuolit ovat saaneet joukkoonsa vanhan tietokonetuolin väliaikaisesti. Tämä johtuu siitä, että yksi neljästä keittiön tuolista hajosi..olisiko ollut viime talvena!

Ikkunaverhot ovat kulkeutuneet meille minun kauttani. Äiti aikoinaan virkkasi ne lapsuudenkodissani sijainneeseen huoneeseeni. Olen aina pitänyt sinisestä väristä, ja muistaakseni sain valita verhojen mallinkin aikoinaan itse.


Ikkunalauta on kohtuullisen tilava, joten säilytän siinä muutamaa koristeellista esinettä, sekä Ikeasta ostettuja purkkeja, joissa säilytän kätevästi teetä. 





Sitten kuvasin vähän näkymää, joka sijaitsee pöydästä poispäin. Siinä on pienen pieni työtila, jossa ei mahdu tekemään juurikaan mitään, koska mikro vie siitä sikamaisen ison tilan. Se kun ei valitettavasti mahdu muualle.


Sitten kuvailin vähän myös tiskipöytää. Esittelyssä on lähinnä yksi keittiöpyyhkeistäni. Sen alla säilyttelen sitä ihanaa birdie-tarjotinta, jonka ostin Ikeasta. 


Viimeiseksi kuvaksi tähän keittiöpostaukseeni halusin ottaa kuvan jääkaapistani, ja sen magneeteista. Olen jo muutaman vuoden ajan kerryttänyt jääkaappimagnettien armeijaa, tosin haluaisin magneetteja vielä lisääkin. Piirustukset jääkaapin ovessa ovat kummipoikani käsialaa. Ovat tosin pari vuotta vanhoja. 


Nyt on sitten keittiökin viimein esitelty. Miltä näyttää? Keittiössä näkyvät elämän jäljet, enkä näitä kuvia ottaessani tullut laittaneeksi sitä täydelliseen edustuskuntoon. Tarkoitan siis sitä, etten jaksanut siivota kuin suuremmat sotkut. Ahdashan tuo keittö on, mutta olen tehnyt sisustuksen suhteen parhaani. Se ei ehkä ole täydellinen, mutta minä pidän siitä juuri tuollaisena.

Kommentit

  1. Ihminen on luonteeltaan utelias ja siksi kai henkilökohtaisia blogeja seurataankin. Katselen kyllä mielelläni huippusisustajien kotikuvia, mutta myös tavallisten ihmisten tavallisia koteja on kiva nähdä.

    Toivon, että kestät kritiikkini. En tarkoita loukata sinua, vaan uskoisin siitä olevan sinulle hyötyä. Eikös se olekin niin, että haaveesi on opettajan ammatti, muistanko oikein?

    Tämän keittiötekstin olet todennäköisesti kirjoittanut nopeasti. Minun laskujeni mukaan siihen mahtuu ainakin 12 kirjoitusvirhettä, vaikkei ihan kaikkia edes ottaisi mukaan. Nykyään ei enää pidetä kovin väliä oikeakielisen tekstin kanssa, mutta mielestäni opettajien - jos keiden - tulisi pitää huolta kunnollisesta suomen kielestä.

    Neuvoisin sinua myös lukemaan jo kirjoittamasi tekstin useaan kertaan. Olen ihan varma, että saisit tästäkin keittiöjutusta kiinnostavamman ja jouhevamman, jos käyttäisit aikaa sen "stilisoimiseen". Vaikka usein kirjoitan itsekin blogitekstin nopeasti tajunnanvirtatekniikalla ja julkaisen sen saman tien, niin joskus jätän tekstin hautumaan luonnokseksi. Ehkä vasta seuraavana päivänä luen sen uudelleen ja saattaa olla, että huomaan kökköä tekstiä, epäjohdonmukaisuutta, turhaa täytetekstiä tai epäkiinnostavaa liirumlaarumia. Sellaiset on hyvä poistaa tai muuttaa ennenkuin julkaisee tekstin. Se on kohteliaisuutta lukijaa kohtaan - tai ainakin tuntuu itsestä kivammalta.

    Tällaista kritiikkiä tai mieluummin käyttäisin sanaa "neuvoja" vanhalta täti-ihmiseltä. Ota tai jätä. Jokainen saa kirjoittaa blogiaan täsmälleen niin kuin haluaa ja lukija sitten lukee tai jättää lukematta. Minä luen jokaisen postauksesi. On kiinnostavaa seurata aivan erilaisen ihmisen aivan erilaista elämää.

    Tästä kommentista saa myös laskea kirjoitusvirheet. Uskon, että niitä löytyy, vaikka virheettömään tekstiin pyrinkin.

    VastaaPoista
  2. Rakentava krittiikki on aina tervetullutta, en loukkaannu. Tiedostan sen, että usein hätäilen kirjoitusteni kanssa, ja luoja tietää että minun pitäisi oikeasti oikolukea, sekä muokkailla, ja korjailla niitä enemmän. Olen vaan omille virheilleni teksteissä sokea. Se on tämä kärsimättömyys, joka tätäkin aiheuttaa. Minulla on välillä vähän liian kiire kirjoittaa, ja julkaista tuotokseni.

    Kiitos rakentavasta kritiikistä. :) Haluan tulla paremmaksi kirjoittajaksi. Vaikka vastapainona opinnoilleni ja tieteelliselle kirjoittamiselle, en ole jaksanut aina hienosäätää tekstejäni, tiedän että se olisi tarpeen. Yritän jatkossa parantaa tapani.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Söpö kettutyttö vai femme fatale?

Joulukalenteri luukku 8: Pokemon suklaajoulukalenterin luukku 8

Faktoja x 10