Ajatuksia painosta

Elenan blogissa Kauniimpi maailma - Becoming me oli jokin aika sitten mielenkiintoinen postaus elämästä pluskokoisena. Mietin pitkään uskaltaisnko itse vastata siinä esiintyviin kysymyksiin, vai en. Asiaa toki kohdallani helpottaa se, että olen alunperinkin estänyt anonyymi-kommentoinnin, joten siinä mielessä mitään syytä arkailuun ei ole. Silti kynnys kirjoittaa aiheesta on minulle erittäin korkea. 

Varsinaisesti yritän olla liikoja tuomatta hirveästi painooni liittyvää asiaa tänne blogin puolelle, koska aihe on itselleni varsin arka. Olen koko aikuis-ikäni ja oikeastaan jo aiemmin kamppaillut paino- ja itsetunto-ongelmien kanssa, joten kammo mahdollista ulkopuolelta tulevaa kritiikkiä kohtaan tässä suhteessa on melko korkea. Olenhan itse oma pahin arvostelijani, joten en ole aivan varma olenko tarpeeksi vahva vielä sen lisäksi ottamaan vastaan arvostelua tästä aiheesta enää ulkopuolelta. 

Päätin kuitenkin uskaltautua vastailemaan näihin kysymyksiin, sillä haluan että blogissani on välillä muutakin sisältöä kuin se, mitä puen päälleni, tai miten vietän arkipäiväni. Joskus on hyvä mennä vähän syvemmälle. Dig deeper, Watson, on yksi lempilausahduksistani, joten nyt on aika sitten kaivaa jotain hieman syvemmältä. Tosin yhden kysymyksen poistin liian henkilökohtaisena. 

(Postauksen kuvitekusena tällä kertaa pari viimeviikkoista asukuvaa.)

Miltä sinusta tuntuu, kun ympärilläsi olevat naiset valittavat olevansa lihavia tai tuntevansa olonsa lihaviksi? 

Ei siinä mitään jos kyseessä on oikeasti ylipainoinen ihminen. Jos lihavaksi itseään haukkuva on oikeasti normaalipainossa, ja peräti silmissäni hoikka, niin tulee väkisinkin mietittyä omasta subjektiivisesta näkökulmasta, että entäs minä sitten, jos sinä olet lihava, niin mikä minä olen? Miksi angstata painosta, jos vaatekoko on vaikkapa 38, itselleni kelpais ikyllä. Hei, minulle kelpaisi jo se koko 42 takaisin, mikä minulla oli joskus 20- tai 22-vuotiaana.

Kuinka kehonkuvasi on muuttunut sitten kouluaikojen?

Kehonkuva on varmaan aina ollut vähän vääristynyt, sillä olen ollut pyöreä lapsi pienestä pitäen. Teininä luulin olevani lihavampi kuin olinkaan, lähinnä siksi että sain joskus kuullla haukkuja painostani. Lukiossa aloin lihomaan lisää, ja sen jälkeen abivuonna pääsin laihtumaan lähelle normaalipainoa, enkä edes tajunnut olevani tarpeeksi laiha silloin. Nyttemmin olen reilut parikymmentä kiloa lihavampi, ja kyllä kehonkuva on edelleenkin hieman vinksallaan, ja luultavasti näen itseni kauheamman näköisena kuin oikeasti olenkaan.

Oletko yrittänyt laihduttaa? Mitä tapahtui?

Olen yrittänyt laihduttaa lukemattomia kertoja. Välillä olen siinä onnistunutkin mutta lopulta kilot ovat tulleet aina takaisin ja useimmiten vielä kavereiden kera. Pikkuhiljaa tässä yritän edelleenkin mutta en enää niinkään laihduttaa, kuin terveellistää elämäntapojani.

Arveletko painosi olevan osittain tai kokonaan geneettistä?

Voi se osittain olla geneettistäkin mutta en usko että kovinkaan suurelta osalta. Luultavasti kyse on vain siitä, että olen tunnesyöppö. Syön niin iloon kuin suruunkin, ja olen huomannut että etenkin stressilievittäjänä tulee ruokaa käytettyä hieman liian helposti.

Pidätkö itseäsi terveenä? Onko ollut tilanteita, jolloin muut ihmiset ovat olettaneet sinun olevan sairas?
Olen mielestäni ihan perusterve. Kunto saisi olla parempi. Flunssaa minulla ei ole ollut yli vuoteen, ja muutenkin tunnen itseni suhteellisen terveeksi. Ainoa ongelma on ollut kipuileva selkä mutta toivon, että se helpottaisi kun alan liikkumaan taas enemmän. Sellaisia tilanteita en muista, että ihmiset olisivat olettaneet minun olevan sairas ylipainon takia.

Hyväksyvätkö vanhempasi painosi? Onko asia aina ollut niin?

Isä oli hieman huolissaan aina välillä vielä kun eli. Äiti ei hirveästi ole koskaan sanonut suuntaan tai toiseen. Eli enimmäkseen kyllä hyväksyivät, ja saattoivat/saattavat ehkä olla terveyden takia huolissaan joskus.

Kuinka vaatevalmistajat voisivat parantaa pluskokoisille suunniteltuja vaatteita?

Ehdottomasti enemmän värivalikoimaa plussamallistoihin. En minä halua pukeutua pelkkään mustaan, haluan väriä. Olisi myös todella hienoa, jos joitain normaalipuolen vaatteita voitaisiin vain tehdä myös isommassa koossa. Utopiaa se varmaan on, että sellaista tapahtuisi. Sitä kuitenkin toivoisin.

Arvioidaanko pluskokoisia naisia eri tavalla kuin pluskokoisia miehiä? Miten?

Omakohtaista kokemusta minulla ei tästä asiasta ole. Mutta luulenpa kuitenkin, että pluskoko on hyväksyttävämpää miehillä kuin naisille. Ei se sitä tosin tarkoita, etteivätkö ylipainoiset miehet voisi aivan yhtälailla tuntea paineita siitä, että olisivat laihempia.

Onko mielestäsi olemassa ennakkoluuloja pluskokoisista ihmisistä? Kuinka vastaisit niihin?

Onhan niitä varmasti. Ainakin se, että lihavat olisivat jotenkin laiskoja, vaikka se nyt on täyttä puppua. En usko että kenenkään laiskuus on lihavuudesta kiinni. 

Onko sinusta koskaan oikeaa tapaa tai aikaa ilmaista huolta toisen ihmisen painosta?

Se vähän rippuu kuka sen ilmaise. Jos kyseessä on läheinen ihminen, ja paino on oikeasti jo aiheuttanut terveysongelmia, niin sitten ehkä. En kuitenkaan tuntemattomia ihmisiä menisi itse varoittelemaan painon vaaroista, saatikka haluaisin että minulle huudeltaisiin kadulla asiasta. Minä kyllä tiedän, että olen lihava, ja yritän koko ajan tehdä asialle jotain. Olen kuitenkin vain ihminen, eikä painonhallinta ole aina niin helppoa.

 Mitkä ovat pahimmat asiat, mitä ihmiset ovat sanoneet vartalostasi? 

"Oot niin iso, että tartteis trukin siun siirtämiseen" "hyi s*aatana" , tuossa varmaan pahimmat julkaisukelpoisista. Ja nekin tulivat silloin, kun kärsin vain lievästä ylipainosta joskus nuorena.

Mitä ihmiset ovat kehuneet (tai toivotko että he kehuisivat) vartalossasi tai ulkonäössäsi?

Jaa-a. Olen saanut kehuja hiuksistani joskus. Samoin ihosta, ja hampaistakin muutaman kerran. Rintoja kehuttiin joskus :D Ja kyllä tuo oma puoliso sanoo kauniikksi muutenkin, ja tykkää etenkin minun nenästäni :)

Huomaatko viihtyväsi/ystävystyväsi sellaisten naisten kanssa, jotka ovat lähempänä omaa kokoasi?

En näe, että paino vaikuttaisi siihen, miten muut ihmiset näen. Parhaimmsta ystävistäni kukaan ei ole kauhean lähellä minun kokoani, ja viihdyn heidän kanssaan silti. Tässä suhteessa koolla ei ole mitään väliä.

Kuinka painosi on vaikuttanut deittailuusi ollessasi sinkku?

Eipä tuo silloin aikoinaan vaikuttanut mitenkään sinkkuna ollessani. Siis lukion jälkeen kun muutamilla treffeillä tuli käytyä.

       

 Tuntuuko oudolta, jos jätkä jonka kanssa olet, tapailee vain pluskokoisia naisia? 

Eipä tuo tapaile ketään muuta kuin minua ;) Yhdessäkin asutaan. Olisi se ehkä outoa, jos joku deittailisi pelkästään tietyn kokoisia. Ei sillä koolla pitäisi olla niin suurta merkitystä mielestäni.

 Tuntuuko oudolta, jos hän on treffaillut vain hoikempia naisia ennen sinua? 

Enpä tiedä millaisia naisia hän on deittaillut ennen minua. Eikä tuo nyt mitenkään oudolta tuntuisi.