Vanhaa uutta sisustuksessa



Muutamia juttuja siirtyi äidin kotia tyhjennettäessä, minulle muistoksi. Ajattelin nyt jakaa pari kuvaa niistä tänne teidänkin iloksenne.

Muovikukat olivat äidin saattohoitohuoneessa, ja otin ne meille, koska oikeita kukkia ei usein viitsi ostella tänne Timoa aivastuttamaan. Samalla nekin muistuttavat äidistä. Kristallilasit äiti osti joskus aikoinaan käydessäänn Pärnyssä, ja tuosta isosta pikarista minä join aikoinani lakkiaisissania shampanjaa. Tunnearvoa niilläkin lähinnä on.




Sain ottaa mukaani myös hauskan huonekalun, joka oli alunperin ilmeisesti isäni vanhempien huonekalu vaikka se olikin meillä lapsuudenkodissani, joka toki oli isovanhempieni omistama omakotitalo. Päädyun laittamaan isän valokuvan nyt sen päälle, se tuntui jotenkin sopivalta. Samoin laitoin nuo kuksat, jotka vanhempani saivat molemmat omiksi 50-vuotis lahjoikseen aikoinaan tädiltäni ja tämän mieheltä. Pöytäliinana on äidin virkkaamia liinoja. Tuo on siis puutynnyristä rakennettu kaappu, Vai liekö alkuperäinen kapistus sitten ollut jotain muuta...


Sievä pienen ruskean lipaston alkuperä on minulle hämärä. Joko se on ostettu kirpputorilta tai jostain huonekaluliikkeestä. Sitäkin koristaa luultavasti äidin virkkaama pöytäliina. Lisäksi laitoin sen päälle pari valokuvaa.


Paljon tuli mukaan muutakin muistotavaraa, ja tietenkin omia lapsuuden ajan juttujani, jotka vielä äidillä olivat tämän eläessä. Ehkäpä jossain vaiheessa esittelen niitäkin lisää. Esineet ovat sinällään tärkeitä, sillä niitä katsoessa voi aina muistella äitiä, ja isääkin. Sekä kaikkia onnellisia muistoja oman lapsuuden ja teini-iän ajoilta. Lisäksi ne tuovat persoonallisuutta sisutukseemme. Vanhat tavarat ovat hienoja. :) Toki mieluummin haluaisin, että äiti olisi vielä elossa ja kaikki tavarat edelleen hänen luonaan. Se ei tosin ole mahdollista, ja ainakin monet äidille rakkaat esineet ovat nyt hänen lastensa ja lastenlastensa hallussa muistoina äidistä <3

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Söpö kettutyttö vai femme fatale?

Kuva
  Uskon, että meissä kaikissa on useampia puolia kuin vain yksi. Minussa ainakin on. Tykkään olla söpö ja keräilen pehmoleluja. Olen useimmiten kiltti ja ystävällinen, joskin välillä hieman ujohko. Osaan hyvät käytöstavat, pukeudun hellyttäviin tyttömäisiin mekkoihin. Hymyilen ja nauran paljon. Minulla on kuitenkin myös synkempi, sensuellimpi ja jokseenkin riettaampi puoleni. Tykkään kaikesta makaaberista ja huumorintajuni on välillä hyvin musta. Rakastan kauhuelokuvia, ja kirjoja tiettyinä aikoina. Yritän opetella pukeutumaan välillä ihonmyötäisemmin, kurvejani esille tuoden sen sijaan että aina piilottelisin niitä. Haluan olla naisellinen, ja seksikäs aina välillä. Minussa on varmasti paljon muitakin vielä erilaisempia puolia mutta syksyisen Pin Up kurssin tiimoilta löytyivät nämä kaksi nyt käsiteltyä. kuvat: Tanja Räty, Polkuvisuals
Lue lisää

Joulukalenteri luukku 8: Pokemon suklaajoulukalenterin luukku 8

Kuva
Tämän vuoden joulukalenterini on Pokemon-aiheinen, ja olen ollut erittäin tyytväinen. Suklaa kyllä on perusjoulukalenterisuklaata, eli aika karmee gurmee. Suklaa nyt on kuintenkin aina suklaata. Maistuu muodossa kuin muodossa.   .  Tässä kalenterissa pidän siitä, että itse luukun pahviosassa on jo Pokemon-aiheinen jouluinen kuva    Suklaa on tehty jonkin jouluisen esineen muotoon, ja sen alta paljastuu uusi Pokemon-kuva. Aikamoiset tuplapokemonit siis ;) Saa kyllä hyvälle tuulelle heti aamusta tämä kalenteri. Ihanaa joulukuun kahdeksatta päivää kaikille <3 Toivottavasti teidän kalentereistanne paljastuu jotain mukavaa :)
Lue lisää

Sotkuinen (ja" ruma") totuus elämästäni

Kuva
Ajattelin nyt yhden kerran olla kaunistelematta asioita blogissani, ja paljastaa karmean totuuden itsestäni ja elämästäni. Ensimmäisenä karmea totuus luonnollisesta ja meikittömästä pärstästäni. Tuolta se siis näyttää silloin, kun naama on kampaamatta ja hiukset laittamatta. :D Höpsöltä ja homssuiselta. Ei niin kovin kaunis olo ole tätä kuvaa katsoessani. Toisaalta en koe suurta halua hypätä pensaaseenkaan piiloon, ja hautuatua sinne. Eli en mie nyt susirumakaan ole, vaikka en ehkä niin kauniskaan. Truth is in the picture. Sitten olisi sotkuisen totuuden vuoro työpöydästäni...  Paperia ja kyniä levällään, vanha kahvikuppi sekä vanha viholliseni Eurooppaoikeuden tenttikirja. Jonka päällä on muuten päiväkirjani, jota olen tällä viikolla ahkerasti kirjoitellut. Pitäisi siivota täällä kotona mutta en taida tänään jaksaa. Aikomukseni on nimittäin tehdä jotain aivan muuta. Kuten vaikkapa lukea alla olevaa kirjaa... Aloitin siis uuden kirjan tänään, vaikka ...
Lue lisää