Päivä 14 – Eläinystäväni

Yritän pitää tässä viimeisellä viikolla jouluaaton alla jutut blogissa positiivisina ja piristävinä, joten 31-päivää haasteen seuraava osa tuntui hyvältä idealta postaukseksi. Minulla oli pienenä omia lemmikkejä, mutta iloisena pysymisen vuoksi aion kuitenkin tässä kirjoittaa tällä hetkellä elossa olevista eläinystävistä. :) Kaikki ovat kavereiden tai sukulaisten eläimiä, ja ehkä yksi äidin naapuruston kissa, koska Timon allergioiden vuoksi (ja asunnon lemmikkimättömyys-säännön myös) emme voi tällä hetkellä pitää eläimiä.

Onneksi pääsen kuitenkin aina välillä viettämään aikaa muiden eläinystävien kanssa.

Ensimmäisenä esittelyssä Seri. Seri on veljeni perheen koira, ja aika uusi tuttavuus minulle :) Tapasimme ensimmäisen kerran viime kesänä. Se oli ystävyyttä ensi hetkestä lähtien. Ainakin minun osaltani :D Seri on sekarotuinen, ja muistaakseni hänessä on ainakin Saksanpaimen koiraa. Siitä kai kertoo tuo väritys parhaiten. Seri on leikkisä kaveri, ja tyttöpuoleinen. Oikein mukava veijari ;)

Seuraavana voisin siirtyä kuvaamaan äidin naapurin kissaa, johon aina silloin tällöin olen pihalla törmännyt. Kissa kun on ennen asunut asunnossa, jossa äitini nyt asuu, niin se saatta usein tulla pyörimään äidin pihalle, ja olisi kovasti tulossa sisäänkin. :D Minä olen aina välillä seuraillut sen touhuja, ja vähän rapsutellutkin. 

Kyseessä on ihan tavallinen katti nimeltään Masi. Kerran kesällä, kun tulimme äidin kanssa mökiltä. Masi oli meitä vastassa, ja makoili äidin kukkapenkissä :D Jossa ei sillä hetkellä ollut onneksi kukkia. :) Luultavasti Masi tuli siihen jäähyttelemään helteitä, koska mullassa on viileää :D Ja tietenkin kukkapenkki oli myös varjossa.

Näiden kahden eläinystävän lisäksi minulla on muutama muukin, joista ei vain satu olemaan kuvia :/ Kaikilla kavereillani on kissoja, ja heistäkin tykkään paljon, ja annan kyllä huomiota. Vanhimman siskoni perheessä on myös kaksi kissaa, joiden kanssa yritän seurustella aina kun voin. Lisäksi Timon eräällä kaverilla, ja hänen vaimollaan on Suomen Lapinkoira Mörri, jota käymme aina välillä moikkaamassa. :) Mörri on vilkas otus, ja todella pörröinen. Samalla kertaa muistan aima tervehtiä myös Suomen pystykorva Repeä, joka asustaa samassa pihapiirissä kuin Mörrikin.

Tämmöistä siis tällä kertaa. Toivottavasti tykkäsitte.