Nullen kanssa


Tulin kuvassa olevan kaverin kanssa postailemaan. Hänen nimensä on muuten Nulle, ja hän on hattuholisti! Hän lohduttaa minua, kun olen suurissa tuskissani tässä. Miulle on tullut afta  kaikista mahdollisista kohdista suuni sisällä, juuri kieleen. Ja se on kipiä, voi että se on kipiä. Ensimmäinen aftani kielesä vaikka muissa kohdissa niitä on ollut etenkin.

(teitä varmaan ihan hirveesti kiinnostaa jotkut miun aftat :D)

Tämä viikon alku on ollut aika hektinen, ja stressikäyrät nousevat erilleen. Paljon tekemistä yhtäaikaa, ja olen naatti koko ajan. Lisäksi erinäisten asioiden järjestelyt ja logiikka ovat aivan päin sitä itseään, enkä voi olla varma lopputuloksesta. Lisäksi soimin itseäni vähän väliä tyhmyydestä...

En tiedä, miten selviän tästä keväästä. Monet tehtävät ovat oikeasti mielenkiintoisia samoin kuin opettaminen periaatteessa. Käytäntö on sitten toinen asia. Maanantaina minulla on seuraava tunnin pito edessä aiheenaan Suomen taiteen kultakausi. Mukava aihe, auttaa itseänikin perehtymään enemmän suomalaiseen taidehistoriaan. Tunti on  suunnattu seiskaluokkalaisille. Se vähä hirvittää, että mitä siitä tulee. Saanko pidettyä langat käsissäni, kun tunti on vielä opetuskokeiluni, ja metodi on luova kirjoittaminen opetuksen osana. 

Englannin kurssikin alkoi tänään, ja siinäkin on enemmän hommaa kun ajattelin. Noh sisulla siitä selviää. Onneksi koti toimii turvakeitaana kaiken hektisyyden keskellä. Olen huomannnut entistä paremmin olevani todellinen kotihiiri. 

Vaan nyt menen Nulle kainalossani (kyllä nukun pehmolelu kainalossa) nukkumaan! Hyvää yötä ja mainiota viikon jatkoa. Toivon itsekin viikon jatkuvan positiivisena, ja toivon välttäväni pahimmat katasrofit! ;D

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Söpö kettutyttö vai femme fatale?

Kuva
  Uskon, että meissä kaikissa on useampia puolia kuin vain yksi. Minussa ainakin on. Tykkään olla söpö ja keräilen pehmoleluja. Olen useimmiten kiltti ja ystävällinen, joskin välillä hieman ujohko. Osaan hyvät käytöstavat, pukeudun hellyttäviin tyttömäisiin mekkoihin. Hymyilen ja nauran paljon. Minulla on kuitenkin myös synkempi, sensuellimpi ja jokseenkin riettaampi puoleni. Tykkään kaikesta makaaberista ja huumorintajuni on välillä hyvin musta. Rakastan kauhuelokuvia, ja kirjoja tiettyinä aikoina. Yritän opetella pukeutumaan välillä ihonmyötäisemmin, kurvejani esille tuoden sen sijaan että aina piilottelisin niitä. Haluan olla naisellinen, ja seksikäs aina välillä. Minussa on varmasti paljon muitakin vielä erilaisempia puolia mutta syksyisen Pin Up kurssin tiimoilta löytyivät nämä kaksi nyt käsiteltyä. kuvat: Tanja Räty, Polkuvisuals
Lue lisää

Joulukalenteri luukku 8: Pokemon suklaajoulukalenterin luukku 8

Kuva
Tämän vuoden joulukalenterini on Pokemon-aiheinen, ja olen ollut erittäin tyytväinen. Suklaa kyllä on perusjoulukalenterisuklaata, eli aika karmee gurmee. Suklaa nyt on kuintenkin aina suklaata. Maistuu muodossa kuin muodossa.   .  Tässä kalenterissa pidän siitä, että itse luukun pahviosassa on jo Pokemon-aiheinen jouluinen kuva    Suklaa on tehty jonkin jouluisen esineen muotoon, ja sen alta paljastuu uusi Pokemon-kuva. Aikamoiset tuplapokemonit siis ;) Saa kyllä hyvälle tuulelle heti aamusta tämä kalenteri. Ihanaa joulukuun kahdeksatta päivää kaikille <3 Toivottavasti teidän kalentereistanne paljastuu jotain mukavaa :)
Lue lisää

Bloggaamisen suola

Kuva
Miksi kirjoitan blogia (tai oikeastaan blogeja, ei sovi unohtaa tuota kirjanurkkausta). Se on kysymys, joka pyörii mielessäni aina tasaisin väliajoin. Miksi kirjoitan blogia, vaikka postaustahtiin tulee omituisia taukoja, ja kommentteja tulee vähän. Lukijoitakaan ei ole niin paljon kuin joillain huippusuosituilla blogeilla. Miksi silti palaan blogin pariin yhä uudelleen? Listataanpa nyt hieman syitä moiseen. Mikä tekee blogin kirjoittamisesta hyvän harrastuksen? (ah, rakastan tätä tyyliä missä tekstiä viedään eteen päin kysymysten avulla :D) Aloitan nyt kevyemmästä päästä, ja menne pikkuhiljaa syvällisempiin syihin. Näin asukuvia usein postaavana bloggaajana nousee mieleen heti sellainen hieno puoli tässä hommassa, että asukriisin yllättäessä oma blogi voi toimia lookbookina, mistä voi katsella erilaisia vaihtoehtoja siihen, että mitä sitä pukisi päälle. Toinen vielä kevyehkö bloggauksen hyvä puoli on se, että muistot ja kuvat pysyvät tallessa. Blogista voi katsella, ...
Lue lisää