Kaikenlaista sekalaista

Eilen oli mukava päivä. Sain postissa dekaanin virallisen päätöksen graduni arvosanasta. Meillä on kirjainarvostelu ja sain arvosanan C, joka siis on sellainen perushyvä arvosana. Ei mikään huippuarvosana mutta ei kamalan huonokaan. Se tarkoittaa lähinnä sitä, että graduni ei ole maatamullistava tai erityisen uraauurava gradu, eivätkä tutkumustulokseni ole tieteellisesti merkittävä. Kuitenkins se tarkoittaa myös sitä, että se täyttää tieteelliselle tutkimukselle vaaditut tavoitteet, se on rakaneteeltaan järkevä ja täyttää tieteellisen kirjoittamisen muotoseikat. Sen parempaa arvosanaa en tavoitellutkaan (täytyy kyllä myöntää että vieno haave pykälää paremmasta arvosnasta minulla oli mutta tämä C:kin kelpaa oikein hyvin), koska minulla ei ole minkäänlaisia tavoitteita tieteelliseen tutkijan uraan, vaan minusta tulee opettaja, joka kuitenkin taitaa myös tieteellistä kirjoittamista, ja osaa suhtautua lukemaansa kriittisesti.

Ei siitä sen enempää. Tärkeintä ja parasta eilisessä, että kävin amanuenssin luona ja yhdessä täytimme lomakkeet, joilla haen maisterinpapereita ulos. Olen siis nyt tehnyt kaiken, mitä täytyy saadakseni vielä tänä syksynä maisterinpaperit koruaani ;) Oli kuin kivi olisi vierähtänyt sydämeltä. Viimein alan olla valmis, jos en vielä virallisesti niin ainakin käytännössä! Sen kunniaksi join eilen pienen kuohuviinin, ja söin possuna Arnoldsin donitsin. :D

Eilen jaksoin myös panostaa ulkonäkööni (tai ainakin yritys oli kova), ja väkersin jopa nutturan sekä huuliin painottuvan meikin :)

Kampaus oli ihan kivan näköinen vaikka täytyy sanoa, että voisin tarvita lisää harjoitusta nutturakampausten teossa. Tuosta tuli nyt vähän tuollainen sotkusyherö. Ja keksin eräälle itse tekemälleni helmikorulle uuden käyttötarkoituksen. Hiuskoristeena nimittäin, ja se tuntuu jopa toimiman.

Asustakin tuli otettua kuva. Jouduin vaan meikkaamisen ja syömisen jälkeen vaihtamaan paitaa, koska onnistuin sottaamaan alkuperäisesti päälleni tarkoittamani paidan. Muuten asu oli ihan jees, tuo vatsapömppö vaan on taas hieman liian näkyvillä. Harkitsin jopa hetken etten julkaisisi koko asukuvaa mutta julkaisin sitten kuitenkin, koska tällä hetkellä tuo pömppö on osa minua. Kyllä se siitä alkaa pienenemään. :) Etenkin erään maanantaina tapahtuvan asian jälkeen (ja ei, en ole raskaana, enkä menossa synnyttämään.älkää peljätkö), josta kirjoitan sitten sen jälkeen.

Jälleen kun näitä kuvia katsoo tässä bloggerissa alkaa pikkuhiljaa jopa pääsemään tuon pömpön yli. :) Tykkään todella paljon tuosta Mangon t-paidasta sen koristeiden takia. Musta ruusuke etenkin on hieno. Yleensä en myöskään tarvitse sen kanssa koruja. Housut ovat muuten kirpparilta, ja ostin ne viime keväänä. Maksoivat neljä euroa, joten ne voi hyvällä mielellä käyttää nyt syksyllä vaikka puhki asti :D  Neule on H&M:n kesäalesta hommattu, ja toimii monen asun lämmikkeenä. Minä niin rakastan syksyä ja mahdollisuutta kerrospukeutumiseen. Love, love, love ;)

Eilinen ilta meni sitten jälleen kerran Vain Elämää -sarjaa katsoessa. :) Olen tainnut rakastua Toni Wirtaseen uudestaan (siis fanittamismielessä ei muuten) ja ehkä alan elvyttämään vanhaa rakkauttani myös Apulanta-yhytettä kohtaa. Sisäinen teinini pääsee valloilleen, sillä teini-iässä olin viimeksi Apulanta-fani. :D Jopa niinkin paljon, että Iso-veljeni soitti silloin joskus joltain festareilta minulle kännykällä, ja antoi minun kuulla sitä kautta Apulannan esitystä parin minsan ajan :D Se on kyllä hauska muisto. Iso-veikka se on aina ollut niin ajattelevainen, ja on suuri kunnia, että minä pääsin hänen pienen tyttärensä kummiksi. :)

Joo, meni ehkä hieman sillisalaatiksi ja tajunnanvirraksi tämä postaus, joten taitaa olla aika lopetella tätä tekstiä tähän, ja siirtyä syömään viikonlopun kunniaksi tehtyä pitsaa. :)