Narseskan elämää

Kylläpäs on sitkeä flunssa, kun vieläkin on yskä ja nuha. Muuten on onneksi jo parempi olo. Tänään vaan oli hieman vaikeaa englannin tunneilla,kun oli puhe-esitys pidettävänä, ja flunssan nujertamalla äänellä oli hieman vaikeuksia suoriutua tehtävästä. Hyvin se onneksi meni silti. Opekin sanoi niin. Kirjallisesta työstä, kriittisestä tiivistelmästä sain arvosanan 4, ja nyt kun koko kurssi on ohi, nii olo on samalla helpottunut. Tänä iltana teen sen kunniaksi vohveleita kermavaahdon ja hillon kera :) On mennyt tämä ja viime viikko hieman huonosti sen kannalta, että yritän syödä terveellisemmin ja pudottaa painoa, niin että on vain yksi herkkupäivä viikossa. Sallin sen kuitenkin nyt itselleni, menee flunssan piikkiin. Ensi viikolla sitten taas uusi ryhti, niin painonhallinnan kuin opiskelunkin suhteen.  Jostain syystä sattuu aika kovastikin oikean jalan jalkapöytään, vai mikä se nyt on. Nämä oireet tuli yhtäkkiä sen jälkeen kun tulin yliopistolta ja kaupasta. : ( Torilla oli jotkut...

Aika taas yrittää rakennella tästä blogista jotain muutakin kuin satunnaista ajatusten dumppauspaikkaa. Tai no, tiedä häntä auttaako tämä postaus eteenpäin siinä asiassa. :) Ainakin kirjoitan jotain tylsästä elämästäni. Sitä se on nimittäin enimmäkseen ollut viime torstaista lähtien kun minuunkin iski viimeisellä se kuuluisa syysflunssa. Ei olisi voinut muuten huonompaan suuntaan sattua, koska oma opiskeluaikatauluni kärsii siitä, ja nyt olisi muutamat rästijutut tekemättä ja tenttiin luvut ottamatta kiinni. Vietin nimittäin näistä päivistä to-ma aikalailla vällyjen välissä ja sohvalla istuen. Tenttikirjoihin koskemattakaan. Tänään sitten menin taas kouluun pakollisille enkun tunneille mutta sosiologian luennoilta lintsasin, koska oli vieläkin hieman huono olo. Huomenna yritän kutenkin mennä kaikille luennoille, jos vain kunto kestää. Pitää yrittää opiskella niin hyvin kuin pystyy ja ehtii. Ei enää pitkä aika joululomaan, joten huomisesta alkaen alkaa loppukiri tälle syksylle. Toivott...

Tänään päätin syventää tätä blogiani hieman ja kirjoittaa eräästä aika arastakin ja henkilökohtaisesta aiheesta. Nimittäin siitä, miten välillä tunnen itseni hyvinkin yksinäiseksi. Pahin tämä ongelma on yliopistolla. Tuntuu, että olen siellä ainoa, jolla ei ole juurikaan ystäviä. Tiedän että suurelta osaltaa se johtuu omasta arkuudestani uusien ihmisten kanssa, ja siitä että usein olen se hiljainen tyttö, joka veräytyy yksin johonkin nurkkaa. Tuntuu vaan jotenkin siltä, että jos yliopistolta haluaisi löytää ystväviä, ne olisi pitänyt löytää jo heti silloin ensimmäisenä syksynä. Hitaammille ihmisille ei ole aikaa, jos ei niin nopeasti ala juttelemaan paljon, niin sitten ei kukaan tunnu enää uudestaan tulevan. Hitaille "syttyjille" ei oikeastaan ole tilaa. Tunnen toki joitain ihmisiä yliopistolla, ja puhunkin joskus heidän kanssaan, ja monet moikkaavat minua. Usein ihmiskontaktini jäävät siihen pelkkää moikkailuun. Aina kun menen massaluennoille, jossa kaikki kuhisevat ja pöli...

Uskalsinpas laittaa kuvan itsestäni tänne. Valitettavasti ei tullut viikonloppumatkalla kuvattua mitään, kun kamera jäu kotiin. Ennen lähtöä poikaystävä kuitenkin otti minusta muutaman kuvan ihan vain sitä tarkoitusta vartet, että voin päivittää facebookkiin profiilikuvani. :D Päätin nyt sitten repäistä ja laittaa yhden tännekin. Olisi kyllä kivaa ottaa kuvia jostain muustakin ja laitella postauksiin mutta olen niin laiska kuvaamaan. Pitää yrittää opetella sitäkin taitoa. Tuossa kuvassa päälläni oleva vihreä paita on mutuen se paita jonka ostin viime viikolla. Eihän se tuossa kovin hyvin erotu mutta jotain siitä näkyy. : D Voisin joskus ottaa siitä tarkemman kuvan, kunhan eestyn. Tänä viikonloppuna jään uskin kotiin, tosin lauantaina pitäisi erään ystäväiseni tulla kylään, ja ketsellaan ehkä piirrettyjä. Muuten tähän viikkoon kuuluu lähinnä opiskelua. Kolme eri kurssia alkaa tällä viikolla. Yksi niistä, sosiologian peruskurssi, alkoi jo maanantaina. Kaksi luentoa sosiolo...

Miksi tämänkeratainen postaus alkaa paviaanin kuvalla? Tähän on aivan yksinkertainen selitys. Yritän tässä harjoitella kuvien lisäämistä blogiin, ja pikkuhiljaa tulee edes kohtalaista jälkeä. : D Kuvan kyseisestä kaverista  olen ottanut viime kesänä, kun olimme Helsingissä äidin, siskoni ja hänen lapsensa kanssa. Paviaaneista taisi tulla otettua silloin ainakin kymmenen kuvaa, kun ne olivat niin veikeitä.  Mitäs muuta tähän päivään sitten kuuluu kuin bloggerin käytön harjoittelua? Noh, meillä oli englannin tunnilla väittely, ja täytyy myöntää että se koetteli allekirjoittaneen hermoja koko aamupäivän. Kunnialla siitä kuitenkin selvittiin, ja sain jopa sanottua jotain. Se on aika suuri saavutus, koska en oikein välitä väittelyistä, ja väittelemisenhän tekee vielä astetta vaikeammaksi se, että se pitää tehdä vieraalla kielellä. Mieluummin toki englanniksi kuin ruotsiksi. : D Keskiviikkoisesta tentistäni olivat tulokset tullleet tänään, ja minä olin niiden joukossa jotka saivat...

En ole saanut otettua tänäänkään mitään kuvia, joilla voisin elävöittää tätäkin blogikirjoitusta mutta kirjoitan silti, vaikka vähän köyhältä nämä postaukset näyttää ilman kuvia. Olen itse enemmän vain tällainen kirjallinen ihminen, ja tykkään ennenkaikkea ilmaista itseäni sanoilla. Pidän silti kuvistakin, olen vain laiska kaivamaan kameraa esille ja ottamaan niitä. Jokatapauksessa aion jossai määrin liittää vielä kuviakin näihin teksteihini mutta ne eivät koskaan tule olemaan  pääasia. Tärkeintä minulle on kirjoittaminen, ja siinä kehittyminen. Mikä vaatiikiin paljon aikaa ja vaivannäköä. Alkulöpinästä tähän päivään. Tarkoitukseni oli lukea tänään tenttiin kirjastolla mutta kohtalo päättii toisin. Kirja, jota olisi pitänyt lukea oli aina varattuna kun menin sitä lukusaliin etsimään. Tentti on tietenkin jo huomenna, enkä ole kyseistä kirjaa päässyt lukemaan vielä yhtään. No, oma vikahan se taas on, kun en aiemmin ole asiaan tarttunut. Luinpahan sitten erästä toista kirjaa, joka ol...

On ollut mukava viikonloppu, vaikka eilen ja tänään olen kärsinyt mystisestä päänsärystä, johon mikään ei auta. Perjantaina meillä kävi kaveripariskunta kylässä, ja pidettiin pienimuotoista peli-iltaa. Oli mukavaa pelata pitkästä aikaa isommalla porukalla. Hauskaakin oli jopa niin, että vieraat lähtivät vasta joskus kahdentoista jälkeen yöllä. Taisi kello olla itseasiassa jo lähempänä yhtä. Eilen vietettiin sitten parisuhdepäivää, ja käytiin kaupungilla, pelattii uutta Taru Sormusten Herrasta- peliä, ja syötiin herkkuja. Avoukkoni osti minulle Seppälästä todella ihanan lahjan. Nimittäin sellaisen kettu-korun. Kuvaa minulla ei siitä ole, koska ei ole kuvailufiilis. Voisin joskus tehdä postauksen korulootani sisällöstä, ihan kuvien kera, kunhan on vähän enemmän aikaa.  Tänään olisi oitänyt lukea tentteihin ja työstää englannin kurssille kriittistä tiivistelmää mutta en päänsäryn takia ole saanut mitään aikaiseksi. Syynä laiskuuteen on kyllä myös se laiskuus itsessään. Viime aikoina...