Aikainen mato linnun nappaa...

Vai oliko se toisinpäin? ;D

Anyway, olen kerrankin noussut aikaisin. Päivän ainoat luennot nimittäin alkavat vartin yli kahdeksan. Nyt keväällä on inhottavaa kun luentoja on todella vähän, ja enimmäkseen minun pitäisi lukea itsenäisesti tentteihin, ja tehdä esseitä ja oppimistehtäviä. Joskus kaipaan säännöllisiä aikatauluja, niitä joita oli lukiossa ja jopa ammattikorkeakoulussa sen lyhyen ajan, jonka amk:ssa olin. Kun pitää tehdä yksin kotona hommia, niin helposti niitä välttelee. Kukaan ei vahdi, eikä kysele perään. Kummasti olen yleensä kaiken saanut tehtyä, mutta useimmiten viimetipassa. Miten tällaisen jälkeen ikinä tottuu siihen työelämään?

Tämä viikko on tähän mennessä ollut ihan jees. Maanantaina tosin oli se yleishallinto.oikeuden tentti, joka nyt ei varmaankaan mennyt ihan hyvin mutta jokaiseen tehtävään yritin kyllä vastata parhaani mukaan. Muuten olen ollut paljon netissä, ja treenannut kotona tanssimatolla, ja tehnyt vatsalihaksia. On se jännää, että minä laiskista laiskin vatsalihasten tekijä olen nyt onnistunut tekemään niitä sen 2-3 kertaa viikossa ja viimeaikoina aina yhteislukumäärältää 100/kerta. Siitä voi jo olla ylpeä!

En ole tainnut täällä paljon siitä puhuakaan mutta minulla on menossa kevennys projekti, (samalla yritän opetella terveellisiä elintapoja jotka kestäisivät eliniän) on ollut jo reilun vuoden. Vuoden 2011 aikana sain kymmenen kiloa pois jo, tämä siis ennen syksyä. Syksyllä niitä tuli muutama takaisin, ei onneksi kuin 4-5 kiloa..mutta nyt joulun jälkeen olen jatkanut ihan hyvin tuloksin. Olen tosin hieman kärsimätön ihminen, niin hidas vauhti painonpudotuksessa ahdistaa välillä, vaikka tiedän, että näin tulokset ovat pysyvämpiä. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen mitä olen jo saavuttanut. Tai ainakin yritän kovasti olla.

Ei siitä tällä erää sen enempää. Pitää alkaa valmistautumuaan tuonne pakkaseen lähtöön. Palaillaan astioille taas pian!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Söpö kettutyttö vai femme fatale?

Joulukalenteri luukku 8: Pokemon suklaajoulukalenterin luukku 8

Sotkuinen (ja" ruma") totuus elämästäni