24 blogipäivää: 10 Jouluinen jatkotarina osa 2 (myöhässä)



                             
                                                      Joulunvihaaja osa 2


Joulukuun kymmenes päivä oli valjennut kera hiljalleen tippuvan lumisateen. Tytti heräsi aivan kuten tavallisenakin sunnuntai-aamuna. vain hyvin paljon väsyneempänä. Koko viikon, oikeastaan edellisestä sunnuntaista saakka, Tytti oli nukkunut todella huonosti. Joka ilta hänestä oli tuntunut, että joku tai jokin oli tuijottanut häntä. Tarkkaillut jostain hämärästä. Tytti venytteli ja karisteli nämä ajatukset päästään. Koko edellinen viikko oli jälleen ollut yhtä joulunodotusfestiä. Onneksi edes keskikviikkona itsenäisyyspäivä oli katkaissut pahimman terän ainaiselta jouluhypetykseltä edes yhdeksi päiväksi. Terttu oli valitettavasti mököttännyt Tytille koko viikon. Ei ollut halunnut edes pitää perinteistä pukuarvosteluraatia linnan juhlien kunniaksi. Ei ainakaan jos Tytti oli paikalla, joten Tyttí oli katsellut linnanjuhlia netin kautta oman huoneensa suojissa. Jossa kumma kyllä oli tuntunut siltä, ettei hän ollut yksin.

Tytti pukeutui päivävaatteisiin ja löntysteli aamupalalle. Murokupin ääressä istuessaan hän luki kirjaa, jossa Grinch varasti joulun. Se oli Tytin ainoa jouluperinne. Ollut jo vuosia. Hän ei vain lukenut koskaan sen pidemmälle kuin siihen, missä Grinch oli varastanut kaikki lahjat. Hänen mielestään hyvä kirja oli pilattu karmealla lopulla. Siirappisella hötöllä, jossa joulunvarastaja koki omantunnonpistoksen ja palautti kaikille lahjat sekä joulun, ja oltiin niin onnellisia. Isä tuli toisesta huoneesta lehti kädessään ja pörrötti ohimennessä Tytin tukkaa.

"Mitäs tyttö. Minkäs takia Terttu on ollut sinulle vihainen koko viikon ajan?" , isä kysyi.

"En tiedä. Jotain siitä kun sanoin että joulupukkia ei ole olemassa", Tytti vastasi kohauttaen olkiaan.

Isä pudisteli päätään, ja selitti sitten jotain, että vaikka Tytti ei enää uskonut joulupukkiin, oli Tytin annettava pienempien vielä uskoa. Se oli sitä joulun taikaa. Tytti myötäili murahdellen. Sama saarna oli kuultu äidiltäkin jo niin monta kertaa. Nyt Tytti vain halusi lukea rauhassa kirjaansa.

Siitä ei kuitenkaan tullut mitään  koko päivänä. Oli toinen adventti, joten joulutohinat olivat taas täydessä vauhdissa. Jouluradiota kuunneltiin koko perheen voimin jälleen tuntikausia. Kuusen alla odottivat jo lahjat vaikka jouluun oli vielä kaksi viikkoa. Mitä enemmän vanhemmat ja sisarukset taas hössöttivät joulusta ja sen odotuksesta. Sitä enemmän Tyttiä alkoi ärsyttämään. Mikä siinä himpulan joulussa oli niin ihmeellistä. Tertun lisäksi muutkin sisarukset olivat vihaisia Tytille. Jopa viikonlopuksi kotiin tullut isoveli Teppo, joka ei varmastikaan uskonut itsekään siihen joulupukin möhömahaan. Tytti oli itseasiassa melko varma, että parina viime vuotena juuri Teppo oli toimittanut pukin virkaa. Isoveli oli kadonnut mystisesti juuri silloin kun joulupukki oli tullut. Silti sekin kehtasi vetää Tytin syrjään juttelemaan kuultuaan, miksi Terttu oli vihainen, saarnatakseen Tytille siitä, ettei pienten uskoa pukkiin saisi viedä. Sitten se lähti omalle kämpilleen. Hyvähän sen oli. Ei sen tarvinnut kuunnella joulun toitotusta vuorokauden ympäri joka päivä.

Tytti alkoi olla todella kypsä. Illalla huoneessaan hän sai idean. Luettuaan koko päivän Grinchiä hän päätti tehdä niin kuin se. Tytti laati suunnitelman, jonka avulla hän voisi huomaamatta viedä kaikki lahjat ja koristeet pois ennen jouluaattoa. Hän kirjoitti sen paperille, ja piilotti sänkynsä patjan alle. Sitten hän lähti käymään vessassa.

Sillä välin pieni olento lähti liikkeelle sängyn alta, nuuskien ilmaan pitkällä nenällään. Se kiipesi patjan väliin ja luki Tytin suunnitelman. Paheksuvasti se värisytti viiksiään, ja tuhahteli. Tämä peli ei vetelisi. Oli aika ottaa kovat otteet käyttöön. Juuri ennen kuin Tytti palasi vessasta olento vetäytyi takaisin sängyn alle punomaan suunnitelmiaan. Pahaa aavistamaton Tytti hykerteli omille aikeilleen, ja kävi nukkumaan miettien sitä kuinka ihanaa olisi kerrankin viettä jouluaatto nii, että se olisi vain päivä muiden joukossa. Ja pitkästä aikaa hän sai kunnon yöunet.



.... jatkuu seuraavana adventtina...

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Söpö kettutyttö vai femme fatale?

Joulukalenteri luukku 8: Pokemon suklaajoulukalenterin luukku 8

Faktoja x 10