When life gives you lemons, make lemonade

Kirjoittaminen, se on vapauttavaa ja ykkösjuttu stressinhallinnassa. Minulla on tämän blogin lisäksi livejournaltili, ja oma paperinen päiväkirja. Niiden avulla olen selvinnyt monesta vaikeasta asiasta ja stressinaiheuttajasta, ilman että olen vaipunut masennkukseen. Hei, kun asioista ja ongelmista kirjoittaa, niin huomaa että niiden taakka jotenkin putoaa harteilta. Tietysti ne vaativat aina jossain vaiheessa selvittämistä, ja se on okei. Kirjoittamalla ne ylös, sitä kuitenkin huomaa, että ongelmat eivät ole niin isoja kuin miksi ne tuppaamat mielessä kasvamaan. Hei, ei elämä ole helppoa kellään. Aina on jotain, mistä joutuu huolehtimaan. Ainakin yritän ajatella myös kaikkea sitä, mikä on hyvin elämässä. Ongelmat...ne on tehty ratkaistavaksi. 

Päiväkirja ja teekupponen, mitään muuta en aina tarvitse kootakseni itseäni ongelmien ja huolien jäljiltä. Niiden lisäksi ystävät, ja oma kulta ovat parasta lääkettä. Aina on joku, joka kuuntelee, ja joka sanoo että "Hei,älä huoli. Asiat järjestyy kyllä", se on sellainen asia, jota en aina itse älyä. Hetken paniikissa saattaa tuntua siltä, että  asiat kaatuvat päälle. Eivät ne tosiasiassa kaadu. Tai jos kaatuvatkin, niin ihminen löytää kyllä itsestään sen vahvuuden ottaa vastaan ne kaikki ongelmat ja murheet, mitä elämä tuo. Minäkin olen vahva. Yllättävän vahva,vaikka siltä ei aina tuntuisi. 

Ja kun maailma vaikuttaa siltä, että se ruikki päälle, ja kun omaan itseenkään ei uskalla enää luottaa, niin parasta on, että näyttää sille maailmalle, ja itselleen kieltä. Sitten sitä voi taas jatkaa elämää ja yrittää iloita siitä, mitä se eteen tuo, niin hyvässä kuin pahassakin. Miksi elämä pitäisi ottaa liian vakavasti? Kerranhan täällä vain ollaan. Ongelmista huolimatta on hyvä muistaa se, että asioiden ottaminen rauhassa, ja joskus itselleen nauraminen, on hyvästä. Se, kun huonojen ja vaikeiden tilanteiden keskellä säilyttää huumorintajunsa, niin se se on sitä suurinta vahvuutta. Ei pidän antaa minkään lannistaa. Kaikkeen on ratkaisu.