Virtaava tajunta



Tänään lähden viettämään kaverin luo pienimuotoista tyttöjen iltaa. :D Hänen parempi puoliskonsa on illan jossain muualla, joten tilaisuus moiseen avautui. Jään peräti yöksi heidän luokseen. Jännittävää, en ole Joensuussa ausessani ollut kenenkään luona yötä, joka asustelee kuitenkin samassa kaupungissa. Kotiinkin voisin siis illan päätteeksi tula viimeisellä bussilla, mutta jäänkin yöksi. Hauskaa. 
Saan myös kissaterapiaa samalla. Kyläpaikassani kun on pari kissaa, ja toinen niistä tykkää käydä sylissäkin. Tekee kyllä hyvää tämänkaltainen perjantai ilta. On pitkä aika siitä, kun vastaavaa on tullut tehtyä.

Muuten olen ollut koko päivän kotona. Tai no, käytiin men Timon kanssa lenkillä ja kaupassa. Tänään olisi ollut kansantaloustieteen harjoitukset mutta koska en saanut tehtäviä eilen kuin vähän aloitettua, en mennytkään koko harjoituksiin. Ensi viikolla sitten taas. Koko kansantaloustieteen kurssi on edelleenkin hirveän ahdistava. Minä en vain tajua niitä asioita. Tai tajuan perusasiat ja käsitteet jotenkuten. Vaan en ilmiöiden tarkastelua piirtelemällä kuvioita ja laskemalla kaiken maailman raja-arvoja yms. Onneksi en siis haaveile tulevaisuudessa oman firman pystyyn laittamisesta.

Graduakin olisi pitänyt tänään työstää mutta jotenkin en taas saa sitäkään aikaiseksi. Onneksi o viikonloppu aikaa sitäkin tehdä kunhan huomenna taas kotiudun. En tiedä olenko vain hirveän laiska ihminen, vai onko minussa jotain muuta vikaa, kun asioiden aloittaminen on aina niin vaikeaa. Gradu kummittelee isona möykkynä vaikka tiedän että se olisi pilkottavissa osiin, ja sitä voisi aina ajatella kerrallaan vain aina yhden osan kannalta. Joskus tämmöisissä isoissa koulutöissä minulle tulee joku näkymätön ahdistus, jolta en pysty aloittamaan. Onko se epäonnistumisen pelkoa vai mitä sen on, en tiedä. Kynnys tehdä asioita vain nousee hirveän korkeaksi, ja on helpompi vain katsoa Gilmoren Tyttöjä sohvalla, jakso jakson perään. Tai roikkua netissä.

Olen sentään saanut ruuanlaiton aikaiseksi. Tuolla olisi tulossa lihapullia, perunamuusia ja salaattia. Nälkäkin on hirmuinen. Näin muuten viime yönä hirveän ahdistavaa unta tyypistä, joka leikkeli ihmisten silmiä irti, ja piti niitä omina silminään. Karmivaa. Yleensä en eds näe tuollaisia väkivaltaisia ahdistusunia. Ne tulevat vain harvoin. Liekö päivän tahmaisuus ja hitaus sitten peräisin levottomasti nukutusta yöstä. Ken tietää..

Tästä postauksesta tuli nyt kuvaton sillisalaatti. Täyttä tajunnan- ja näppäimistön virtaa. Minulla olisi kirjastosta varauskin tullut mutta en taida jaksaa sitäkään hakea. Onneksi on illaksi jotain kivaa tiedossa, niin päivä ei ole ihan perperistä...

Onneksi on viikonloppu.

-EDIT-

Laitoin nyt kuitenkin pöljän naamakuvan tuonne alkuun, että pelkkä teksti ei näyttäisi niin tylsältä

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Söpö kettutyttö vai femme fatale?

Joulukalenteri luukku 8: Pokemon suklaajoulukalenterin luukku 8

Sotkuinen (ja" ruma") totuus elämästäni